Nooralle

Jos joku on superia, niin se on mun suojelusenkeli. Tämän herottaren ansiosta mulla on edelleen mahdollisuus nauttia elämästä ja sen ihmeellisyydestä. Ja jälleen ensi vuonna noudattaa hyväksi havaitsemaani kolmen vuodenajan mallia:

TALVET

Tammikuussa 1996, monien yhteensattumien jälkeen päädyin Chamonix'hin. Ketään en tuntenut enkä mistään tiennyt mitään. Ensimmäinen ajatus vuoret nähtyäni oli, että "noipa on aika isoja". Kolme kokonaista talvea meni vuorten salaisuuksiin ja siihen niin tarunhohtoiseen hiihtopummin elämään perehtyen. Seuraukset näistä tutustumisista ovat olleet peruuttamattomat. Vuorten kutsu on jäänyt takomaan päähäni. Viime talvena kutsu kuljetti muille mantereille muutamalle isomalle vuorelle ja ensi talvena se vie taas toisaalle.

Hiihtopummi poseeraa

Vielä mielettömämpi juttu on ollut tutustuminen niihin ihmisiin, joiden kanssa vuorilla on tullut heiluttua. Yksikään laskettu lasku, saavutettu huippu tai vuorilla vietetty yö ei olisi ollut niin hieno tai ylipäätään mahdollinen ilman näitä kavereita. On vain ollut äärettömän mukavaa. Ja se on se syy miksi näitä hommia teen.

KESÄT

Kesä koittaa toukokuun alussa, kun palaan töihin. Kun ihmisen on työtä tehtävä, niin hedonismin periaatetta noudattaen olen valinnut työn, jossa pääsääntöisesti viihdyn hyvin. Hyötyliikuntapolkupyöräilyn tuomat edut ovat ainakin tällä hetkellä niin ylivoimaiset, että opiskeluihin liittyvät pakolliset työharjoittelut jaksavat toivottavasti odotella vielä muutamia vuosia. Polkeminen tuntuu aina talvitauon jälkeen mukavalta, varsinkin kun huomaa, että Helsingissäkin on tapahtunut jotakin muutoksia: joku firma on saattanut muuttaa viereiseen rappuun tai joidenkin liikennevalojen ajojärjestystä on vaihdettu. On siis hyvä ottaa välillä vähän etäisyyttä asioihin, niin huomaa muutokset ympärillään.

Jos sattuu olemaan varaa pitää muutama viikko kesälomaa, niin loman aikanakin on huolehdittava työkyvyn säilymisestä. Siihen vedoten olen viime kesinä voinut hyvällä omallatunnolla polkaista muutamiksi viikoiksi vähän Helsingin ydinkeskustaa kauemmaksikin.

Noora peseytymässä

Jotta kaupungin pöly ei saastuttaisi keuhkoja ja vahingoittaisi hipiää, niin iltaisin ja viikonloppuisin käyn tuulettumassa merellä ja peseytymässä Kymijoen koskissa. Kun on viettänyt talven vuorilla ja palaa merenpinnalle kanootilla keikkumaan, niin hengittää ei tarvitse kuin joka kolmas kerta normaalista. Olkoon melonta siis sydämen hyvinvoinnista huolehtimista. Meren ja vuorten täytyy olla sukua toisilleen, sillä kummassakin on se jokin ihmismieltä kiehtova juttu. Kunpa vain tietäisin mikä.

SYKSYT

Venäläinen tuolihissi

Väistämättä joka vuosi koittaa se päivä, jolloin on vääntäydyttävä koulun penkille.

Kaikesta huolimatta koen, että opiskelusta on ollut minulle hyötyä: kaikki parhaat reissuideat ovat nimittäin juolahtaneet mieleeni bussissa ollessani matkalla luennolle.

Opiskeluvuosia on opintorekisterin mukaan takana kuusi, näistä minun kohdallani opiskeluksi nimitettävää toimintaa neljän syyslukukauden verran.

Vastaan joka vuosi "kyllä" opintotukihakemuksen kohtaan "Tähtääkö opiskelu tutkinnon suorittamiseen?".

Siinä se on se motivaation lähde, sillä eihän viranomaisille voi valehdella. Ja mitä valmistumiseen tulee, niin se ei vielä koskaan ole ollut niin lähellä kuin nyt.

Tsekkaa äänetystulokset tästä

Kuvat: Pääkuva Mikko Routala
Sähköposti SuperHerolle